JULKILAUSUMA

RAVINNEHÄVIKIN MINIMOINTI VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

VISIO: Ravinnehävikin minimointi vähentää päästöjä veteen ja ilmaan sekä luo ansaintamahdollisuuksia. Ravinnehävikin minimointi toteutetaan kuluttajien, kuntien ja yritysten yhteistyönä. Laitetaan biojätteet, lietteet sekä maatalouden ja teollisuuden sivuvirrat turvalliseen, tehokkaaseen ja hallittuun kiertoon – samalla edistetään ravinne- ja energiaomavaraisuutta, kohennetaan tuottavuutta sekä parannetaan maaperän kasvukuntoa ja biodiversiteettiä.

RAVINTEITA PÄÄTYY SUOMESSA EDELLEEN MERKITTÄVIÄ MÄÄRIÄ loppusijoitukseen, päästöinä ympäristöön, tai muuten käyttökelvottomaan muotoon. Kierrätysravinteiden läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut ja ravinteet keskittyvät yhä alueellisesti. Tällä julkilausumalla me allekirjoittajat haluamme peräänkuuluttaa päättäjiltä ja virkamiehiltä toimenpiteitä ravinnekierron edistämiseksi. Julkilausumassamme käsitellään asiaa vesien ja ilman suojelun, resurssien tehokkaan käytön, kiertotalouden sekä kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymisen näkökulmasta.

Julkilausuma rakentuu kuvauksesta nykytilan ravinnekierrätyksen haasteista ja toisaalta potentiaalista, sekä konkreettisista tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka antavat suuntaviivat ja mahdollistavat visiomme toteutumisen vuoteen 2030 mennessä.

TÄLLÄ JULKILAUSUMALLA ME ALLEKIRJOITTAJAT osoitamme sitoutuvamme vähentämään ravinnehävikkiä ja edistämään ravinteiden kierrätystä Suomessa. Odotamme viranomaisilta ja päättäjiltä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoutumista ravinnehävikin minimointiin ja ravinnekierrätykseen kannustamiseen laajasti ja alueellisesti kohdennetusti.

NYKYTILA

Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa vuosittain noin 21 miljoonaa tonnia, josta käsitellään biolaitoksissa nykytilanteessa vain noin kymmenesosa. Ravinteet eivät siis vielä kierrä tehokkaasti, ja samalla puutteellisesti hallittu ravinteiden käsittely ja käyttö aiheuttavat päästöjä veteen ja ilmaan. Viljely perustuu myös yhä paikoittain arvokkaiden, neitseellisten mineraalilannoitteiden käyttöön, joiden tuotanto on resurssi- ja energiaintensiivistä. Ulkopuolisten ravinteiden tuominen ruokajärjestelmään lisää ravinnehävikin riskiä ja lisäksi yksipuolinen mineraalilannoitteiden käyttö heikentää maan kasvukuntoa.

Kierrätysravinteisiin perustuvien lannoitteiden käyttö vähentää lähtökohtaisesti ravinnehävikkiä, sillä siten saadaan sivuvirtaiset ravinteet kasvien käyttöön ja vähennetään mineraalilannoitteiden tarvetta. Kierrätysravinteiden roolin vahvistamisella voidaankin kehittää kotimaista ruoantuotantoa omavaraisemmaksi ja kestävämmäksi: ulkopuolisista ja uusiutumattomista tuotantopanoksista riippumattomammaksi. Vaikka mineraalilannoitteita tarvitaan tulevaisuudessakin, voidaan niitä korvata kierrätyslannoitteilla merkittävästi.

Kierrätyslannoitteiden sisältämän orgaanisen aineksen ansiosta ne parantavat lisäksi maan multavuutta ja biologista monimuotoisuutta, mikä parantaa maan kykyä sopeutua erilaisiin sääolosuhteisiin. Säänkestävyyttä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Ilmastonmuutoksen hillinnässä kierrätysravinteiden käytöllä on myös mahdollista vähentää tuotantoketjujen kasvihuonekaasupäästöjä, kun otetaan hiilen sitominen maaperään ja lannoitteiden koko elinkaari huomioon. Ravinteiden kierrätys biokaasutuksen kautta edistää myös uusiutuvan energian tuotannon tavoitteita ja päästösäästöjä energiasektorilla.

Kierrätysravinnemarkkinat ovat kuitenkin edelleen kehittymättömät. Haasteita ovat muun muassa huono hintakilpailukyky suhteessa mineraalilannoitteisiin, kierrätyslannoitteiden tuotannon kannattavuus sekä kehitystarpeet niin valmistusteknologiassa kuin tuotteiden optimoinnissa käyttäjän tarpeiden mukaisiksi. Maatalouden lisäksi käyttökohteita on muun muassa viherrakentamisessa ja teollisuudessa. Ruokajärjestelmässä kuluttajille ei myöskään välity riittävästi tietoa tuotantopanosten kestävyydestä.

TAVOITTEET 2030 

Olemme asettaneet kolme tavoitetta, jotka antavat suuntaviivat ravinnekiertovision toteutumiseksi. Nämä tavoitteet mielessämme otamme askeleita kohti visiomme mukaista tilannetta, jossa ravinteet kiertävät kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja ravinnehävikkiä syntyy nykyistä vähemmän. Samalla ruokajärjestelmästä muotoutuu aiempaa omavaraisempi ja kestävämpi. Kuluttajilla, kunnilla ja yrityksillä on oma roolinsa tavoitteiden saavuttamisessa. Ravinnekierrätyksen volyymin nousu avaa yhteiskunnassa myös uusia ansaintamahdollisuuksia. Tavoitteiden yhteydessä on ehdotuksia indikaattoreiksi, joilla voidaan havainnollistaa tavoitteiden toteutumista konkreettisella tavalla.

YHTEISKUNNALLINEN TAVOITE
Puolitetaan lannoituksen ravinnehävikki vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta tehostamalla ravinteiden sekä lannan ja muiden orgaanisten sivuvirtojen käyttöä ja kierrätystä yhteiskunnassa.

Ehdotus indikaattoriksi:
Kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden käyttömäärät lannoituksessa (prosentuaalinen)

JALOSTUKSEN TAVOITE
Nostetaan biolaitoksilla käsitellyn kokonaismassan määrä seitsemään miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä käsitellään noin kaksi miljoonaa tonnia, kun ravinnerikkaita biomassoja syntyy vuosittain noin 21 miljoonaa tonnia.

Ehdotus indikaattoriksi:
Biojätteen, lietteiden, maatalouden jätteiden ja tähteiden, lannan ja muiden orgaanisissa lannoitteissa käytettävien syötteiden kokonaismäärä käsiteltynä biokaasu-, kompostointi- tai muissa biolaitoksissa.

KÄYTÖN TAVOITE
Moninkertaistetaan kierrätysravinnevalmisteiden käyttö vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2020 tasoon integroimalla se vahvemmin osaksi maatalous-, viherrakentamis- ja teollisuuskäyttöä.

Ehdotus indikaattoriksi:
Kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden käyttömäärät lannoituksessa ja viherrakentamisessa (prosentuaalinen)

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2022-2030 

Nyt tarvitaan sekä lyhyen aikavälin välittömiä toimenpiteitä että pitkän aikavälin toimenpiteitä. Haluamme seuraavien toimenpide-ehdotusten myötä aloittaa keskustelun siitä, miten ja millä keinoin saavutamme asettamamme tavoitteet ja lopulta visiomme ravinnehävikin minimoinnista vuoteen 2030 mennessä.

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ:
Otetaan ravinnekiertokorvaus pikaisesti käyttöön 2022-2030, jotta maatalouden biomassat saadaan laajemmin biojalostuksen kautta prosessoitavaksi ja kierrätettäväksi. Varmistetaan riittävä rahoitus myös vuoden 2023 jälkeen.

TUKIPOLITIIKAN KEHITTÄMINEN:
EU:n yhteisen maatalouspolitiikkaohjelman (CAP) kansallisella strategiasuunnitelmalla kannustetaan ravinnekierrätykseen, maan kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan osoittamalla viljelijöille riittävät tuet ja tarkoituksenmukainen toimenpidevalikoima. Näin tuetaan ravinteiden saamista entistä enemmän kiertoon maataloudessa sekä ravinnekeskittymien purkamista. Samalla vähennetään ravinnehävikkiä alkutuotannossa, sillä tuotantopanokset tulevat tehokkaammin käytetyksi.

LAINSÄÄDÄNTÖ muodostetaan tukemaan ravinteiden kierrätystä: Niin lannoite-, jäte- ja ympäristösuojelusäädökset muodostetaan siten, että ne eivät estä vaan kannustavat ravinteiden kierrätystä (lainsäädännön kehitystyöt vuosina 2021-2023).

    • Fosforin käytön rajoitukset uudistuvassa kansallisessa lannoitelainsäädännössä säädetään siten, että ne luovat kannusteita kestävälle ravinteiden kierrätykselle, eivätkä sulje pois kierrätysravinnepohjaisten lannoitteiden käyttöä viljelyssä. Fosforin täydellinen erottaminen kierrätyslannoitteista on usein haastavaa, joten sen suhteen tulisi uusista rajoituksista löytyä joustavuutta.
    • Jätelainsäädäntö mahdollistaa orgaanisten jätteiden tuotteistamisen lannoitevalmisteiksi ja viherrakentamisratkaisuiksi sujuvasti.
    • Lannoitelainsäädäntö mahdollistaa kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden käytön maanviljelyssä.

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN JA TIEDONVAIHTO:
Muodostetaan pysyvä foorumi, jossa eri osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Näin pysymme kartalla esteistä, joita ravinnekierrolle muodostuu ja niihin voidaan tarttua.

RAVINNEKIERRÄTYSKOKEILUJEN TUKEMINEN JA T&K-RAHOITUS
osana valtion budjettia 2022-2030.

LISÄTÄÄN TIETOISUUTTA
ravinnehävikistä, ravinnekierrätyksestä ja kestävästä ruoantuotannosta esimerkiksi järjestämällä kampanjoita eri kohderyhmille 2022-2030. Pyritään myös lisäämään tietoisuutta ja houkuttelevuutta kuluttajien keskuudessa koskien kiertotalouden periaatteilla tuotettuja maataloustuotteita.

LISÄTUTKIMUKSELLA
muodostetaan referenssidataa, jotta ravinnekierrätyksen elinkaaren aikaiset vaikutukset voidaan paremmin arvioida ja ottaa huomioon 2021-2023.

LISÄTIEDOT 

Kierrätysfosforia olisi saatavilla koko Suomen kasvintuotannon tarpeisiin, ja kierrätettyä typpeäkin yli kolmasosa tarpeeseen nähden. Kierrätykselle potentiaaliset ravinnevirrat liittyvät etenkin ruokajärjestelmään. Niitä ovat kotieläinten lannat, maatalouden ylijäämänurmet, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen liete, yhdyskuntien biojäte sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Myös metsäteollisuuden sivuvirtoja muodostuu merkittäviä määriä. Tyypillisimmät tavat kierrättää näistä biomassoista kierrätyslannoitteita ovat hapettomissa olosuhteissa tapahtuva mädätys eli biokaasutusprosessi sekä kompostointi.

Kierrätyslannoitteet tuottavat samanveroisia satoja kuin mineraalilannoitteet, mutta niiden ravinnesisällön vaihtelevuuden vuoksi mineraalilannoitteilla on täydentävä rooli sadon varmistamisessa. Yhdistämällä orgaanisten kierrätyslannoitteiden ja mineraalilannoitteiden käyttö voidaan hyödyntää molempien parhaat ominaisuudet.

Maaperän hiilipitoisuus on ollut viime vuosina laskusuunnassa, ja orgaanisen aineksen lisäys maaperään on paikoittain tehokas keino kasvattaa maan hiilivarastoa. Pelkkä mineraalilannoitus sen sijaan on yhteydessä maaperän hiilipitoisuuden laskuun. Orgaanisen aineksen lisäys parantaa myös maaperän kasvukuntoa ja biologista aktiivisuutta. Maan kasvukunnon paraneminen tehostaa kasvin ravinteiden käyttöä, maan vedenpidätyskykyä ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista pellolta.

Ravinteita keskittyy maataloudessa etenkin eläintuotannossa ja lisäksi kaupungeissa. Toisaalla kasvintuotantoon keskittyneillä alueilla on puolestaan pulaa kierrätysravinteista. Alueellisten ravinnekeskittymien purkaminen ja siten kiertotalouden toteuttaminen yhteiskunnassa vaatii biomassojen prosessointia ja jatkojalostusta käytettäviksi, kuljetettaviksi ja turvallisiksi tuotteiksi.

Ravinnepäästöt eivät automaattisesti vähene kierrätyslannoitteiden käytön myötä. Mikäli ravinteita, joko kierrätys- tai keinolannoitteiden muodossa annostellaan yli kasvien tarpeen, ravinteiden huuhtoutumisen riski kasvaa. 

Mineraalilannoitteiden hinnat ovat viime aikoina heilahdelleet, ja niiden tuotannon perustuminen fossiilisiin polttoaineisiin (typpi) ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin (fosfori) aiheuttaa epäilemättä epävarmuuksia myös jatkossa. Tulossa oleva hiilitulli tuontilannoitteille ja mahdollinen kaivosvero fosforikaivoksille voivat osaltaan vaikuttaa lannoitteiden saatavuuteen ja hintoihin.

Kierrätettyihin ravinteisiin nojaaminen maataloustuotannossa parantaa Suomen huoltovarmuutta ja riippumattomuutta lannoitetuonnista.

Kuluttajien ympäristötietoisuus ja kiinnostus tuotetun ruoan ympäristövaikutuksista on nousussa.

JULKILAUSUMAN OVAT ALLEKIRJOITTANEET: 

Baltic Sea Action Group, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ProAgria Keskusten Liitto, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kiertovoima ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Viherympäristöliitto ry ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry

LISÄTIETOA: 

Scroll to Top